Elämme aikaa jolloin koko maailman tiedonmäärä kaksinkertaistuu joka 12 kuukausi. Tietoa on siis tarjolla enemmän kuin koskaan. Miten mahtaa olla viisauden laita, eikö senkin kuuluisi kasvaa suhteessa tiedon määrään?
Valitettavasti näin ei ole käynyt, päinvastoin, maailmasta on tullut monimutkaisempi sekä vaikeammin hallittava ja ennustettava. Ei siis ole ihme, että yritysten hallituksissa ollaan hetkittäin hikipisarat otsalla.
Nuoria Ruotsalaisia teknologia yrityksiä käsittelevässä tutkimuksessa (Utterback) havaittiin, että nopeinta kasvua saavuttaneet yritykset reagoivat nopeasti sekä sisäiseen että ulkoiseen asiakas ja markkinointi palautteeseen. Nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa myös hallituksissa tarvittaisiin yhä enemmän uudenlaista rohkeaa ajattelua, ketteryyttä ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämistä.
Mitä paremmin hallitus ymmärtää yrityksen toimintaa sekä ympäröivää maailmaa, sitä paremmin se pystyy vastaamaan sekä nykyhetken että tulevaisuuden haasteisiin. Hallituksen keinot saada tietoa markkinoista ja kilpailijoista voidaan jakaa karkeasti kolmeen kokonaisuuteen:
- Hallituksen heterogeenisuus. Eri hallituksen jäsenten keskinäinen toisiaan täydentävä substanssiosaaminen, verkostot, ajankäyttö ja motivaatio perehtyä yrityksen toimintaympäristöön ja maailmalla tapahtuviin murroksiin.
- Yrityksen sisäiset lähteet. Millaiset prosessit ja järjestelmät yrityksellä on markkinatiedon hallintaan, hyödyntämiseen ja uuden oppimiseen? Onko niitä hyödynnetty riittävästi?
- Yrityksen ulkoiset lähteet. Hallitus voi vaatia säännöllisesti päivitettyjä kilpailija- ja markkina-analyysejä, joissa perehdytään kohdemaan potentiaalisiin asiakkaisiin, kilpailijoihin, jakelukanaviin ja erilaisiin vaikutuskanaviin. Nämä antavat monipuolista tietoa hallitustyöskentelyn tueksi.
Hallitustyö vaatii nykyisin yhä enemmän aikaa ja vaivannäköä jäseniltään ja kunniakkaasta tätä hoidetaankin. Silti monen yrityksen hallitustyöskentelyssä löytyy eräs epäkohta. Nimittäin hallituksen lasikattoilmiö, joka blokkaa tärkeät asiakasrajapinnassa tapahtuvat muutokset. Vai onko tuttu tilanne, että ensimmäiset merkit asiakaskäyttäytymisen muutoksista tavoittaa kyllä asiakaspalvelijat ja myyjät, lopulta myös yrityksen johdon mutta hallitukselle tieto tulee liian myöhään tai ei ollenkaan?
Teknologia kyllä tänä päivänä mahdollistaa tämän tiedon keräämisen ja analysoinnin. Hallituksen ei tulisikaan jättäytyä kohteliaasti sen tiedon varaan jonka se saa, vaan itse kehittää tapaa, jolla lasikatto rikotaan ja tärkeä asiakas- ja markkinatieto saadaan perille asti.